Tietoa naisille ja lajista tietämättömille
Jääkiekko on kamppailu-urheilua. Lajissa kamppaillaan perimmiltään
istumapaikoista.
Pelissä on kaksi joukkuetta ja paljon numeroituja pelaajia. Heille ei
kuitenkaan ole varattu numeroituja paikkoja. Itse asiassa penkkejä on
vähemmän kuin pelaajia. Osa pelaajista joutuukin istuimen vapautumista
odotellessaan säntäilemään aidatulla kentällä.
Aitauksessa olo on tehty mahdollisimman vaikeaksi: kenttä on jäädytetty
vaarallisen liukkaaksi ja pelaajien jalkoihin on sidottu metalliterillä
varustetut kengät. Lisäksi toisen joukkueen pelaajat tönivät koko ajan.
Istumapaikkoja vartioi kunkin joukkueen capo di tutti capi. Hän on se
huonosti istuvaan ja räikeään pikkutakkiin sonnustautunut yrmy mies, joka
jauhaa koko ajan purukumia. Hän häätää muutaman pelaajan kerrallaan
aitaukseen tuupittavaksi. Penkeille jääneet eivät haluaisi päästää ketään
lähtijöiden tilalle, vaan he hakkaavat aitauksesta tulijoita isoilla
hanskoillaan ja käyräpäisillä kepeillä eli mailoilla.
Pelaajan on mahdollista saada istumapaikka yksityisaitiostakin, mutta
siitä joutuu tappelemaan. Pelaaja saa istua aitiossa kuitenkin vain pari
minuuttia kerrallaan. Sitten hänen on lähdettävä takaisin aitaukseen
tönittäväksi ja kampitettavaksi.
Pelissä on kaksi pelaajaa, joita ei päästetä ollenkaan istumaan. He
seisoskelevat aitauksen eri päissä verkosta rakennettujen laatikoiden eli
maalien edessä. Heitä kutsutaan maalivahdeiksi. Aitauksessa vuorollaan
olevat pelaajat koettavat osua näihin raukkoihin mustalla kumikiekolla, jota
lyödään em. mailoilla.
Jääkiekko on hyvä yleisölaji. Katsojilla on kaksi tärkeää tehtävää.
Ensinnäkin katsojien on tarkasti seurattava em. mustaa kiekkoa. Jos
aitauksessa oleva pelaaja ei osu kiekolla maalivahtiin, vaan kiekko
livahtaa maaliin, on katsomon reagoitava salamannopeasti.
Mikäli katsoja kannattaa sitä joukkuetta, jonka maaliin kiekko osuu, on
katsojan huudettava mahdollisimman kuuluvasti "paitsio". Mikäli katsoja
kannattaa toista joukkuetta, voi huutaa mitä tahansa. Pääasia on se, Että
huutaa kovaa ja jotain sellaista, josta ei saa selvää. Esimerkiksi
"ööööh-haa-möää-haa" on suositeltava huuto. Katsojan pitää myös Nousta
seisomaan ja huitoa käsillään. Mikäli vierekkäin istuvat katsojat Huutavat
eri asioita, on kamppailu-urheilun ylevien periaatteiden mukaista lyödä
naapuria esimerkiksi olutmukilla.
Katsojien toinen tehtävä on Tunnistaa pelissä mukana olevia vähemmistöjen
edustajia. Lajin fanaattisimmat kannattajat ovat koko lailla päteviä
tunnistamaan joukkueisiin kuuluvia homoseksualisteja. Pelin edetessä varsin
montaa pelaajaa tervehditäänkin katsomosta iloisilla ja reippailla
"homoo-o"-huudoilla.
Naisia laji huomioi suuresti. Missien ja yleisestikin naaraiden suosiossa jääkiekkoilijat ovat suuresti ja Jyristyksen huippuunsa treenatut atleetit eivät
siinä tee luonnollisesti poikkeusta - päinvastoin. Jos olet naisena näistä vielä tietämätön, suosittelemme kokeilemaan, sillä flaksikin sinulle voi käydä jos olet siunattu hyvällä tuurilla ja äärimmäisen näyttävällä ulkokuorella. Yksistään maalivahtimme (vinkki, nro #1) nauttii suorastaan legendan mainetta Turussa ja etenkin sen paikallisessa iltamenopaikassa "Olkussa" eli Olavin Krouvissa. Portsarien mukaan tämä nopeasti paikan haltuunsa ottava äänekäs pelimies on vain kerran poistunut kyseisestä ravitsemusliikkeestä ilman vastakkaisen sukupuolen edustajia kiinni tykeissään - tuolloinkin naiset oli vain ruuhkan vuoksi kehotettu siirtymään kadulle odottamaan kopparimme kohtaamista.










